Sano se tuoksuin

Ystävättäreni tuli kuukauden lomamatkalta Italiasta. Ensi töikseen hän haki kissansa hoitopaikasta kotiin. Sitten hän läväytti matkalaukkunsa auki ja kipaisi keittiöön keittämään kahvia. Kahvipaussin aikana keskelle matkalaukkua oli ilmestynyt kissanpissalammikko. Ystävätär kiikutti pesulaan ison kasan Dolce & Gabbanoita, Versaceja ja Roberto Cavalleja, joissa oli vielä hintalaput paikoillaan. Satojen eurojen pesulalaskun tuskaa lievittääkseen hän kertoi leikillään, että tämä oli kissan kosto.

Tavallaan. Paitsi että kissat eivät kosta. Niillä riittää pelisilmää ja pirunkuria, mutta toistaiseksi eläinten käyttäytymistiede on sitä mieltä, että kissat eivät kykene mennyttä ja tulevaa hahmottavaan käsitteelliseen ajatteluun.

Sen kyllä myöntää jo länsimainenkin tiedemies, että kissat kokevat monia, jotakuinkin samoja tunteita kuin me ihmiset. Ilo ja surua, pelkoa ja tuskaa, nautintoa ja kiintymystä.

Hajut ovat kissoille ennen kaikkea informaatiota. Hajuviesti saa kissat kokemaan myös tunnetiloja. Kissanpissaläikkä on siis kuin koko toimiston yhteisprintteriin unohtunut henkilökohtainen kirje: tärkeä kirjoittajalleen, täräyttävä ja tiedontäyteinen satunnaisillekin vastaanottajille.

Todennäköisesti tapahtumien kulku oli tämä: Kun ystävättäreni kissa palasi kuukauden poissaolon jälkeen reviirilleen, se tunsi olonsa vähän huteraksi. Tunnetta voimisti vieraita hajuja uhkuva matkalaukku. Kissa päätti ottaa tilanteen haltuun, levittää oman hajunsa myös territorionsa uusimpaan vaatekasaan ja siten ilmoittaa kuka on kingi. Voilà. Ja pesulà.

Me ihmiset olemme kissoihin verrattuina susisurkeita haistajia. Tuoksut ovat silti meillekin tärkeämpiä kuin tiedostammekaan: esimerkiksi dementiapotilaita tutkittaessa on huomattu, että tuoksuihin kytkeytyvät muistikuvat säilyvät vielä silloinkin, kun kaikki muu on jo mennyt.

Posti on siis oikeilla jäljillä #aistimarkkinointi-suoramarkkinointikampanjansa kanssa. Kampanja houkuttelee lähettämään tuoksuvia suoramarkkinointikirjeitä, ja sen yhtenä (keksittynä tai todellisena) case-esimerkkinä on kissoille suunnattu kissanhiekkamainos (http://kampanja.posti.fi/aistimarkkinointi/)

Kissanhiekka tuskin on edes kissojen mielestä järin kiinnostavaa, mutta kampanjavideossa kekseliäs kissanhiekkavalmistaja painattaa suoramarkkinointikirjeensä kissanmintulla silatulle paperille. Kissat eivät voi vastustaa kissanmintun huumaavaa tuoksua. Se on kissoille vaaraton nautintoaine, mutta saa ne pyörimään onnellisessa pöllyssä pitkin lattioita. Kun kissanminttumainoskirje kolahtaa postiluukusta, kissa poimii sen postipinosta, alkaa kiehnätä sen kanssa ja hieroo sen hajua itseensä. Ja mitä tekee kissan omistaja? Ainakin huomaa viestin. Voi hyvin olla, että ostaa hiekkaa, koska ”kissakin tykkää siitä”.

Viestijä. Varmista, että viestissäsi on tunteita ja tuoksuja. Ja saa siinä mielellään jotain sisältöäkin olla. Kissojen märkäfaksi sisältää aina molemmat.